Tänään päätin luopua toivosta, että koskaan keksisin henkilöä, jolle tämän ah niin ihanan onnittelukortin antaisin. Olen säilyttänyt korttia jo useamman vuoden komeroni kätköissä. Löysin sen kerran postin alelaarista, taisi maksaa euron. Pakkaus sisältää siis kaksiosaisen kortin, kuoren ja DVD-elokuvan.
Ehkä koomisinta tässä turhakkeessa on se, etten ole tainnut edes koskaan nähdä kortin mukana tulevaa elokuvaa "Mitä nainen haluaa". Minua on monesti kutkuttanut ajatus muovien avaamisesta ja elokuvan katsomisesta, mutta en ole raaskinut sitäkään tehdä, koska halusin säästää kortin lahjaksi. Näin jälkikäteen tarkemmin ajateltuna, olisin sen hyvin voinut tehdä, sillä olisihan muovi pitänyt avata kuitenkin ennen kortin kirjoittamista ja kuoreen laittamista! Äly hoi, jätti taas!
Tämänkin tavaran saa se, joka kehtaa pyytää. Varoituksen sanana sanottakoon, että kortti on tosiaan siistissä säilytyksessäni taittunut, joten uudelta se ei saajalleen tule näyttämään.
voin antaa sen laurille synttärilahjaks sit ens vuonna :D
VastaaPoistaOnnittelut upeasta blogi-ideasta :) Tätä projektia tulee kyllä sivusta seurailtuakin.
VastaaPoistaVaraanko kortin siis sulle Severi? :D
VastaaPoistaOlipa hersyvä juttu! Kiitos aamun ensimmäisistä nauruista!:D
VastaaPoista